Taaperotutkimus

Pitkittäistutkimuksemme tavoitteena on tutkia voidaanko varhaiskasvattajien pedagogista sensitiivisyyttä lisäämällä ennaltaehkäistä 1-4 – vuotiaiden lasten persoonallisuuspiirteiden ja mahdollisten kehityksellisten riskitekijöiden vaikutusta lapsen kehitykseen ja oppimiseen hänen aloittaessaan päiväkodissa yhden vuoden ikäisenä. Pedagogisella sensitiivisyydellä tarkoitetaan sitä, että lastentarhanopettaja/lastenhoitaja tunnistaa lapsen aloitteet ja aktivoi lasta hänen leikeissään ja toiminnoissaan vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Myös lapsen yksilöllisten piirteiden ja emotionaalisen tilan huomioiminen kaikessa toiminnassa on tärkeää. Lapsen kannustaminen toimimaan omien taitojensa ja kykyjensä ylärajalla, ns. lähikehityksen vyöhykkeellä on merkittävää.Pedagoginen laatu on tutkimuksemme keskeinen käsite. Sen taustalla on käsitys siitä, että pedagogisesti sensitiivinen kasvattaja rakentaa lapsille tarkoituksenmukaista ja hyvää oppimisympäristöä.

Tutkimushypoteesimme mukaan varhaiskasvattajien pedagogisella sensitiivisyydellä on positiivinen vaikutus lasten stressinsäätelyyn. Pienellä lapsella kyky säädellä erilaisia tiloja on vielä heikosti kehittynyt, ja hän tarvitsee toisen ihmisen, joka kannattelee lasta sietämään kokemuksiaan ja aistimuksiaan ja samanaikaisesti vahvistaa hyviä kokemuksia. Stressin kokeminen ja sen hallinta liittyvät emotionaalisiin tiloihin, joissa lapsi kohtaa hänelle haasteellisia tilanteita. Fysiologisesti stressinsäätelykyky näkyy lapsen hormonaalisissa vasteissa (kortisolieritys), jota tutkimuksessamme seurataan 4-vuoden ajan. Hypoteesimme mukaan stressinsäätelyllä on merkittävä rooli lapsen sopeutumisessa uusiin tilanteisiin. Sopeutumiseen liittyy olennaisesti se, että lapsi ei ainoastaan saa hoitoa vaan että hänellä on myös mahdollisuus harjoitella hänelle tärkeitä asioita yhdessä toisten lasten kanssa. Tämä edistää lapsen kehitystä ja oppimista. Tätä seurataan päiväkotilasten tarkkaavaisuuden, käytännöntaitojen, kielenkehityksen sekä ongelmanratkaisu- että sosio-emotionaalisten taitojen arvioinnilla. Oletamme myös, että pedagogisella sensitiivisyys on yhteydessä varhaiskasvattajan työhyvinvointiin. Lisääntynyt pedagoginen sensitiivisyys vaikuttaa kasvattajan työhön sitoutumiseen ja motivaatioon, mikä taas vaikuttaa päiväkodin pedagogiseen laatuun.

Tässä poikkitieteellisessä tutkimushankkeessa testataan oppimisen mallia, jossa lapsi nähdään intentionaalisena ja aktiivisena oppijana. Mallissa arvioidaan biologisten- (temperamentti, kehitykselliset riskit) ja ympäristötekijöiden vaikutusta lapsen kehittyvään stressinsäätelyyn ja oppimiseen. Ympäristötekijöillä tarkoitetaan perheen ja päiväkotiympäristön vaikuttavuutta, jota tutkitaan sekä lapsi-, perhe- että päiväkotiarvioinneilla. Interventio-osassa tutkitaan voidaanko päiväkodin pedagogiseen laatuun vaikuttaa päiväkotihenkilökunnalle suunnatulla interventiolla, joka perustuu toiminnanteoriaan ja kehittävään työntutkimukseen. (Engeström, 2005). Päätavoitteena on lisätä varhaiskasvattajien herkkyyttä havainnoida ja reagoida sensitiivisesti lasten tarpeisiin ja aloitteisiin sekä aktivoida ja ohjata lapsen leikkikäyttäytymistä. Tavoitteena on myös löytää päiväkodissa vallitsevien käytänteiden vahvuudet ja heikkoudet.

Tutkimuksemme vahvuus on kasvatustieteiden ja luonnontieteiden tutkimustraditioiden yhdistämisessä. Poikkitieteellinen tutkimusote mahdollistaa uudenlaiset näkökulmat, joissa lasten yksilölliset taidot, kehitykselliset riskitekijät ja ympäristössä tapahtuvat muutokset voidaan ottaa huomioon. Uskomme, että varhaiskasvattajien pedagoginen sensitiivisyys vaikuttaa merkittävästi lasten kehittyviin oppimistaitoihin sekä mahdollisten oppimis- ja sosio-emotionaalisten vaikeuksien riskeihin.

Vuosina 2012-2016 tutkimukseemme osallistui yhteensä 218 päiväkodissa yksivuotiaana aloittanutta lasta sekä 35 päiväkotia Pohjois-Helsingin päivähoitoalueelta. Tutkimusaineistomme koostuu laajasta aineistosta (observointi, standardoidut mittaristot, laboratorioanalyysit) ja sen analysoinnissa käytetään sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä kuten videoanalysointi ja monitasomallinnus.

Tutkimuksen painopistealue: Varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen ja pienten lasten hyvinvoinnin edistäminen varhaiskasvatuksessa

Avainsanat: stressin säätely, varhaiskasvatuksen laatu, pedagoginen sensitiivisyys, varhainen vaikuttaminen, oppimisvaikeuksien ennalta ehkäisy, työhyvinvointi

Tutkijaryhmä:

Nina Sajaniemi (hankkeen johtaja), FT, dosentti, yliopistonlehtori
Eira Suhonen, FT, yliopistonlehtori
Mari Nislin, FT, post doc tutkija
Jukka Mäkelä, LL, lastenpsykiatri
Alisa Alijoki, FT, yliopistonlehtori
Marja Syrjämäki, KM, tohtorikoulutettava
Sivi Harkoma, KM, tohtorikoulutettava
Laura Kiuru, KK, tutkimusavustaja

 

Lisätietoja: Nina Sajaniemi, FT, dosentti, yliopistonlehtori

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: