Etusivu » Erityisryhmät päivähoidossa

Erityisryhmät päivähoidossa

VARHAISERITYISKASVATUKSEN VAIKUTUS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN KEHITYKSEEN JA OPPIMISEEN

Osatutkimus II: Erityislastentarhanopettaja tavallisessa päiväkotiryhmässä: erityistä tukea tarvitsevien lasten kehityksen ja oppimisen tukeminen inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa

 

1 Tutkimuksen taustaa

Tutkimuksissa on havaittu, että päiväkodin oppimisympäristön laatu on merkittävää lapsen optimaalisen neurobiologisen kehityksen kannalta erityisesti ensimmäisten elinvuosien aikana (Caine, 1998; Gunnar & Donzella, 2002). Varhaiskasvatuksen laadulla ja oppimisympäristöllä tiedetään myös olevan yhteys lapsen käyttäytymiseen. Erityisesti lapset, joilla ilmenee kehityksen viivästymää tai käyttäytymisen häiriötä hyötyvät eritoten laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja ympäristön tuesta (Booth, 2002). Hyvälaatuisessa varhaiskasvatuksessa lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, saa osallisuuden kokemuksia vertaisryhmässä ja toiminnasta ikäkaudelle sopivia oppimiskokemuksia. Ryhmään liittyminen ja ryhmään kuulumisen tunne ovat ihmisen psykologisia ja biologisia perustarpeita (Maslow 1986; Hagerty ym. 1996; Janson 2001; Sajaniemi & Mäkelä 2015).

Haasteellinen käyttäytyminen ja tarkkaavaisuuden häiriö ovat tavallisia liitännäisongelmia monissa lapsuuden ajan erityistuen tarpeen diagnooseissa (Sajaniemi ym., 2008).  Lukuisilla erityispedagogisilla interventioilla on jo usean vuoden ajan pyritty edistämään kielellistä tai kognitiivista kehitystä erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla mutta intervention vaikuttavuus yksittäisiin taitoihin on usein jäänyt häviävän pieneksi (Currie, 2001, Reid ym. , 2004).

Tässä tutkimushankkeessa arvioidaan biologisten- (temperamentti, kehitykselliset riskit) ja ympäristötekijöiden, erityisesti varhaiserityiskasvatuksen, vaikutusta lapsen hyvinvointiin, sopeutumiseen, kehitykseen ja oppimiseen.  Hyvinvointiin liittyy olennaisesti se, että lapsi ei ainoastaan saa hoitoa vaan että hänellä on myös mahdollisuus harjoitella hänelle tärkeitä asioita yhdessä toisten lasten kanssa. Näissä tilanteissa aikuisen rooli lapsen aloitteiden havaitsemisessa ja vahvistamisessa on erityisen tärkeä. Oletamme sen edistävän lapsen sosiaalisia taitoja, tarkkaavaisuutta ja tieto-taidollista kehitystä. Oppimista ja kehitystä seurataan arvioimalla käytännöntaitojen, kielenkehityksen sekä ongelmanratkaisu- että sosio-emotionaalisten taitojen edistymistä erilaisissa varhaiserityskasvatuksen oppimisympäristöissä. Oletamme, että lapsen toiminnan havainnointi, riskipiirteiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen ehkäisevät syrjäyttävää kehitystä.

Tutkimushankkeen ensimmäisessä osahankkeessa, vuosina 2012–2015, seurattiin lasten kehityspolkuja erityisryhmissä (segregoituja ryhmiä 2, integroituja erityisryhmiä 20). Lisäksi arvioitiin ryhmien varhaiserityiskasvatuksen laatua sekä kartoitettiin menetelmiä ja interventio-ohjelmia, joita ryhmissä toteutettiin. Tutkimustulosten mukaan varhaiserityiskasvatuksen laatu tutkimukseen osallistuneissa ryhmissä oli erittäin korkeaa. Ryhmissä käytettiin monipuolisesti sekä erityispedagogisia että yleisiä pedagogisia menetelmiä ja erilaisia interventio-ohjelmia. Oppimisympäristön tilajärjestelyt olivat hyvin suunniteltuja ja lasten yksilölliset tarpeet huomioivia. Myös lasten ja aikuisten välinen vuorovaikutus ja toimintaan sitoutuminen saivat korkeita arvoja. Erityisesti tiimityöskentelyn korkea laatu nousee tutkimustuloksissa hyvin esille. (Alijoki ym., 2013.) Alustavan analysoinnin mukaan kaikkien lasten leikkitaidot, kielelliset ja kognitiiviset taidot olivat kehittyneet tutkimusjakson aikana. (Kesäläinen ym. 2016, valmisteilla oleva artikkeli).

Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tehtävänä on kartoittaa erityislastentarhanopettajan toimenkuvaa (nyk. myös varhaiskasvatuksen erityisopettaja), silloin kun hän toimii osana päiväkodin kasvatus- ja hoitohenkilökuntaa tavallisissa päiväkotiryhmissä (Elto-malli). Koska luvussa 3 kuvattu Relto-malli on hieman muuttunut vuosien varrella. Esimerkiksi nykyisin erityislastentarhanopettajat kuuluvat hoito- ja kasvatushenkilöstöön. Näin ollen on kiinnostavaa saada tietoa uuden mallin toimivuudesta.

Toisena tehtävänä on seurata erityistä tukea tarvitsevien 3-6 vuotiaiden lasten kehityspolkuja päiväkotiryhmissä 2 vuoden ajan edellä mainituissa päiväkodeissa. Tutkimus pyrkii myös löytämään vastauksia siihen, miten ja millaisissa päiväkodin rakenteissa Elto-malli tukee lasta parhaiten.

 

Tutkimustiimi:

Eira Suhonen, FT, yliopistonlehtori, tutkimushankkeen johtaja

Alisa Alijoki, FT, yliopistonlehtori, tutkija

Nina Sajaniemi, FT, dosentti, yliopistonlehtori, on Varhais(erityis)kasvatuksen tutkimusryhmän johtaja.

Mari Nislin, FT, tutkijatohtori

Marja Syrjämäki, KM, VEO, tohtorikoulutettava

Jonna Kesäläinen, KM, LTO, tohtorikoulutettava

Laura Kiuru, KK, tutkimusavustaja

Mainokset
%d bloggers like this: